Tutkimus: Metsäpuisto hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä

Oivallusvaara osallistui Viron yliopiston maisema-arkkitehtuuriopintojen maisteri lopputyöhön liittyvään tutkimukseen, jossa tutkittiin mm. osallistujien elpymiskokemusta Lohjalla sijaitsevassa puulajipuisto Arboretum Magnoliassa kesällä 2019. Seuraavassa on esitelty tutkimuksen tiivistelmä.

Metsäpuisto hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Tapaustutkimus Arboretum Magnoliassa

Assessment of wellbeing and health benefits from forest park. A case study in Arboretum Magnolia Estonian University of Life Sciences, 2020 Landscape architecture; maisema-arkkitehtuuri, Master Thesis Tekijä: Suvi Pohjola-Stenroos Linkki tutkimukseen: https://dspace.emu.ee/xmlui/handle/10492/5828

Tutkimuksen tavoite Tässä tutkimuksessa kartoitettiin ja analysoitiin Lohjalla sijaitsevaan Arboretum Magnoliaan tehdyn kertaluonteisen vierailun tuottamaa hyvinvointia ja elpymistä, tutkittavan luontoyhteyttä, polkujen ja alueiden tarjoomia, sekä elpymiskokemusta asuinpaikan,iän, painon ja Oivallusvaara Oy:n opastaman Metsävastaanoton® suhteen.

Metsävastaanotto® alkamassa Lohjan Arboretum Magnoliassa.

Kasvava kaupungistuminen, myös Suomessa, on johtanut metsien pirstoutumiseen ja elämäntapojen muutoksiin: vähentyneeseen fyysiseen aktiivisuuteen, erilaisiin stresseihin, ylipainoisuuteen ja sen seurauksena kroonisiin tulehduksiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonitauteihin. Useat tutkimukset ovat vahvistaneet, että säännölliset vierailut viherympäristöissä parantavat hyvinvointia ja terveyttä eri mekanismeilla (Hartig ym. 2014, Tyrväinen ym. 2018). On syntynyt jopa uusi lääketieteen osa-alue: metsälääketiede. (Li 2016). Tutkimukselle kuitenkin riittää vielä selvitettävää, on tarpeen mm. tietää, miten asuinpaikka ja henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat tärkeinä pidettyihin viherympäristön tarjoomiin ja stressistä elpymiseen.

Yksi arboretumin vehreistä näkymistä.

Tutkimusryhmä ja metodit

Tutkittavia oli kolme ryhmää, yhteensä 71 henkilöä. Tutkimus suoritettiin kesällä 2019. Ryhmät jakaantuivat omatoimisiin osallistujiin, Metsävastaanotolle® osallistuneisiin ja koululaisryhmään. Ryhmät kävelivät keskeisiin ympäristöpsykologian menetelmiin perustuvat tutkimusreitit. Tutkittavat rekisteröivät subjektiiviset käsitykset terveydentilastaan, elämänlaadustaan, jännityksestä, stressistä, elpymisestä tai väsymyksestä kysymyslomakkeeseen ennen ja jälkeen reitin. Tutkittavien objektiiviset, fysiologiset vasteet rekisteröitiin reitin kuudessa eri pisteessä Moodmetric®- sormuksen avulla 20 aikuiselta kahdessa ryhmässä. Menetelmä mittaa ihon sähkönjohtokykyä, se korreloi autonomisen eli tahdosta riippumattoman sympaattisen hermoston aktiivisuuteen. Jatkuvasti korkea sympaattinen aktivaatio kuvaa palautumatonta stressiä.

Osallistujat kirjasivat tuntemuksiaan ennalta sovituissa kohdissa omiin keltaisiin kansioihin.

Tutkimustuloksista Tutkimuksen tulokset kertovat, että luontosuhde syntyy lapsuudessa. Sekä luonnossa, että arboretumissa sekä suosituin että elvyttävin alue sijaitsee rannan läheisyydessä. Kunkin henkilökohtaiset mieltymykset mielipaikasta vaihtelevat ja vaikuttavat omaan elpymiskokemukseen. Tieteellisen kirjallisuuden kuvaamat kaikki elpymistavat löytyivät aineistosta.

Tutkimuksen aikana osallistujat saivat hakeutua omaan mielipaikkaan arboretumin luonnonmetsässä.

Kaikissa koehenkilöissä todettiin jännityksen, hermostuneisuuden ja stressin erittäin merkittävää laskua sekä virkistymistä ja tyytyväisyyden ja elämänlaadun kohenemista. Asuinpaikan koolla todettiin olevan merkitystä elpymiseen. Kaupunkiasukkaat (asukasluku yli 20.000) kokivat erittäin merkittävää jännityksen ja hermostuneisuuden vähenemistä ja lisääntynyttä virkistymistä ja tyytyväisyyttä. Vastaavaa todettiin yli 60-vuotiailla, normaalipainoisilla naisilla. Ylipainoiset henkilöt raportoivat merkittävää stressin, jännityksen ja hermostuneisuuden vähenemistä ja merkittävää virkistymistä, tyytyväisyyden ja elämänlaadun lisääntymistä.

Tutkimukseen kuuluva rauhoittumishetki puulajipuiston laidalla, Lohjanjärven rannalla.

Sympaattinen aktivaatio laski Moodmetric®- sormuksella mitattuna kaikissa tutkittavissa n. 15 - 20 minuutissa reitille pääsemisen jälkeen. Muutos oli 2,5% suurempi Oivallusvaara Oy:n Metsävastaanoton® opastamassa ryhmässä. Metsävastaanotto® palvelee erityisesti erilaisten erityisryhmien, terapeuttisen ohjauksen tai työhyvinvointipäivien tarpeita. Tutkimustulokset osoittivat Moodmetricin® soveltuvan erinomaisesti omaehtoiseen stressitason tarkkailuun ja säätelyyn.

Näkymä puulajipuistoon.

Tutkimustulokset osoittavat, että Arboretum Magnolian polkuverkosto ja alueiden tarjoomat: estettisyys, aistiherätteet, luontoarvot, toiminnallisuus, mahdollisuus sosiaalisen tilan säätelyyn sekä tilarakenne palvelevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ja että alueella on käyttöpotentiaalia sekä ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa että ohjatussa terapiakäytössä. Tutkimustuloksia voidaan soveltaa kaupunkien elvyttävien puistometsien suunnittelussa.

Avainsanat: metsäpuisto, elpyminen, stressi, Metsävastaanotto®, Moodmetric®, kaupunkimetsät, kansanterveys.

Oivallusvaara kiittää kaikkia tutkimusryhmäämme osallistuneita vapaaehtoisia.

Tutkimuksen ja blogitekstin kirjoittaja Suvi Pohjola-Stenroos ELT, MBAy on laaja-alaisesti ihmisten, eläinten ja luonnon hyvinvoinnista kiinnostunut tuore maisema-arkkitehti (M.Sc, Landscape architecture). Opintojen niin kuin diplomityön käynnistäjänä oli pyrkimys paremmin ymmärtää maisemasuunnittelua hyvinvointimme lähteenä, erityisesti puistojen ja metsien merkitystä hyvinvoinnillemme sekä pyrkiä toteuttamaan terveyttämme tukevaa ja ekologisesti kestävää ympäristösuunnittelua kaikkiin elämänvaiheisiin. Kirjoittajan suunnittelema ja rakentama Arboretum Magnolia toimii hyvinvointipuistona ja vihermatkailukohteena Lohjalla (https://www.facebook.com/arboretummagnolia ja www.arboretummagnolia.fi).