Viime vuoden lokakuussa tässä blogissa haastettiin pohtimaan, voisiko toimistotöitä tehdä ulkona luonnossa edes jonkin verran. Tyypillisestihän näitä töitä tehdään sisätiloissa toimistopöydän äärellä. Varmasti jokainen toimistotöitä tehnyt tunnistaa tilanteen, jossa oma ajattelu takkuilee, toimisto tuntuu erityisen tunkkaiselta ja työtehtävät eivät edisty, kun ajatus harhailee. Luonnolla on palauttavia vaikutuksia meille ihmisille ja luonnossa oleilu voi auttaa meitä luovassa ajattelussa ja ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä.
Tällä kertaa blogissa vierailee kirjoittajana Roosa Mäkelä, ensimmäisen vuoden tradenomiopiskelija Helsingistä. Luonnon hyvinvointia lisäävät vaikutukset olivat minulle tuttuja jo aiemmasta ammatistani sosionomina. Päätinkin tarttua haasteeseen ja mukauttaa luontohetken omaan työpäivääni!
1. Työtehtävien valinta
Blogipostauksessa, josta sain inspiraationi, kehotettiin ottamaan huomioon muutamia seikkoja työpäivää suunniteltaessa. Olen töissä etsivässä nuorisotyössä, jossa tarjoamme apua ja tukea koulutuksen ja työelämän ulkopuolella oleville nuorille aikuisille. Työssä työtehtävät vaihtelevat toimistotyön ja liikkuvan työn välillä. Se että työ on liikkuvaa, tarkoittaa tässä yhteydessä sitä, että työtä tehdään vaihdellen siellä, missä tapaan asiakkaitani. Nämä ympäristöt ovat yleensä kaupunkiympäristöjä, kuten kahviloita, eri asiointipisteitä ja asiakkaiden lähiseutuja. Työssäni järjestämme myös pienryhmätoimintoja ja olen itse ohjaamassa taiteisiin painottuvaa ryhmää. Ryhmän ohjaajissa oli myös juuri sattunut vaihdos, joten kun uusi parini näytti vihreää valoa ulkoilulle, päätimme suunnitella kevään taideryhmää ulkoillen. Toivoimme, että raikas ulkoilma selkiyttää ajatuksiamme ja saamme uusia ideoita ja intoa kevätkauden suunnitelmiin.
2. & 3. Säätila ja työskentelypaikan sijainti
Maaliskuinen säätila on aina hieman arvoitus, mutta meille sattui ihanan aurinkoinen ja lämmin päivä! Päätimme suunnata läheiseen suureen puistoon, jossa pääsemme karkuun kaupungin hälinää. Tällöin voimme myös helposti palata toimistolle, jos säätilassa tulee yllättäviä muutoksia tai vilu yllättää. Ihanteellisessa tilanteessa toki kunnon metsä tai syrjäisempi luontokohde olisi parempi, mutta meillä ei ole mahdollisuutta poistua siinä mittakaavassa työpaikaltamme. Ajatuksenani oli myös haastaa muita toimistotöitä tekeviä näkemään pieniäkin mahdollisuuksia luonnossa oleiluun kesken työpäivän. Tällainen mahdollisuus kaupungeissa on lähinnä puistoissa, mutta sielläkin voi rauhoittua ja keskittyä luontoon esimerkiksi lounaan aikana. Pysähtyminen luonnon äärelle voi olla omiaan tukemaan työtehtäviin keskittymistä loppupäivästä.
4. Työvälineet ja varusteet
Päätimme pitää suunnittelu- ja ideointihetken luonnossa, joten emme tarvinneet muita varusteita mukaamme kuin työpuhelimet. Latasimme puhelimien akut täyteen aamulla, joten sähköpistokkeiden puuttuminen ei meitä haitannut. Puhelimeen pystyimme tekemään tarvittavia muistiinpanoja. Puistossa oli erilaisia puupenkkejä ja olimme onnekkaita, kun keväinen aurinko oli lämmittänyt ne siten, että niillä oli mukava istuskella ilman sen kummempia varusteita.
5. Pukeutuminen työpäivää varten
Olimme kiinnittäneet huomiota riittävän lämpimään pukeutumiseen, vaikka erityisiä ulkoiluvaatteita meillä ei ollutkaan. Olimme varautuneet kuitenkin aurinkolasein ja erityisen huolellisella kerroksella aurinkorasvaa. Ajatuksissamme oli, että jos sää olisi liian kylmä pelkkään istuskeluun, kävelisimme lenkin laajassa puistossa ja pysyisimme näin lämpiminä. Kevätaurinko lämmitti kuitenkin niin hyvin, ett
ä tarkenimme istuskelemaan paikoillamme.
6. Lounastauko luonnossa
Päätimme yhdistää suunnittelutuokioomme lounastauon. Koska työpisteemme sijaitsee kaupungissa ja puistossa, johon olimme suuntaamassa, ei ollut ruuan lämmittämismahdollisuutta, päädyimme hakemaan noutoruokaa mukaamme.
7. Tyyli oli vapaa – muokkasimme siitä omannäköisemme!
Kaupunkiympäristö, rajallinen mahdollisuus karata luontoon työn puitteissa ja maaliskuinen sää. Päätimme nauttia luonnosta edes pienissä määrin. Mielestäni tärkeintä oli rauha liikenteen pauhulta, jotta pystyy keskittymään ympärillä olevaan luontoon. Puistossa valitsimme mahdollisimman suojaisan sopukan, missä ei ollut muita ihmisiä. Edessämme tepasteli sorsia joen jäällä ja niiden touhuja oli viihdyttävää seurailla. Ympäristö ja ruokailu maadoittivat meidät hetkeen, jossa oli kovin tuotteliasta ideoida taideaiheisen ryhmän toteutusta.
8. Yhdessä työkaverin kanssa
Olisin varmasti nauttinut ulkoilupäivästä myös yksin, mutta tämän sisältöisenä se oli mukavaa työkaverin kanssa. Ideointi oli helppoa ja hauskaa yhdessä. Työkaverin kanssa upposimme omaan keskusteluumme, eikä muut puistossa liikkuneet henkilöt häirinneet. Voisin ajatella, että jos toteuttaisin työpäivän ulkoilmatoimistossa yksin, tahtoisin lähteä vielä rauhallisempaan ympäristöön.
Kaiken kaikkiaan töiden teko luontoympäristössä oli erittäin positiivinen kokemus. Ulkona luova ajattelu tuntui helpommalta ja ideointi tuntui helpolta ja hauskalta. Olimme valinneet sopivan työtehtävän ulkoiluun, sillä ulkona olo tuntui lisäävän luovaa ajattelua. Huomasimme myös, että keskittyminen tuntui helpommalta luonnossa, joka johtui varmasti rauhallisesta luontoympäristöstä, raittiista ilmasta, mutta myös luonnon rentouttavista vaikutuksista. Pääsimme keskustelussamme yhteisymmärrykseen taidenurkan sisällöistä, tarkoituksesta ja toteutustavoista. Näin hyvä suunnittelu helpottaa koko loppukevään työmäärää.
Ulkoilun jälkeen koimme molemmat olomme rennoiksi, virkistyneiksi ja tuntui kuin keskittymiskyky olisi parantunut. Toimistolle palatessa työtehtäviin oli helpompi keskittyä ja koin ainakin itse olevani hyväntuulisempi. Vaikka olimmekin työskennelleet ulkona, tuntui siltä kuin työpäivän aikana olisi ollut ylimääräistä vapaa-aikaa. Ulkoilu rikkoi mukavasti päivää ja toi piristävää vaihtelua työarkeen. Tavallisesti työpäivän jälkeen olo on hieman nuutunut ja tuntuu, että tarvitsee raitista ilmaa piristyäkseen ja jaksaakseen. Nyt kun työpäivä oli hieman tavallisuudesta poikkeava ja ulkoilu oli piristänyt, tuntui että mieli oli virkeämpi myös illasta.
Koimme molemmat, että kokeilu oli erittäin hyvä ja vastaavaa pitäisi tehdä useammin. Toisen työkaverin kanssa kehittelimme ideaa jo kokonaisesta työpäivästä metsässä esimerkiksi kehittämispäivän merkeissä, joten kuka tietää mihin tämä kokeilu meidän organisaatiossamme vielä johtaa!
Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut ja kuvittanut Roosa Mäkelä, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija. Roosa on aikaisemmalta koulutukseltaan sosionomi ja käyttänyt ajoittain luonnossa liikkumista menetelmällisesti hyödykseen sosiaalialan työtehtävissä.
Comments