Luonnosta apua uusien taitojen oppimiseen


Luontopäiväkotien vahvuudet

Liikuntatieteiden tohtori, dosentti Arja Sääkslahti toteaa lasten taitojen juoksemisessa ja kävelyssä olevan nykyisin heikentyneitä. Lapset eivät ole saaneet tarpeeksi kokemusta ja harjoitusta erilaisissa maastoissa liikkumisesta ja kompuroivat siksi epätasaisella pinnalla, kuten juurakoissa tai liukkaalla kelillä. Myös ympäristöpsykologi Marketta Kyttä on havainnut lasten saavan nykyisin vähemmän kokemuksia ulkona liikkumisesta. Päiväkoteja vertailtaessa luontopäiväkodeissa olevien lasten on huomattu olevan tarkkaavaisempia ja taitavampia ympäristössä liikkujia, jotka käyttävät kehoaan paremmin liikkumiseen ja keksivät enemmän omia pelejä ja leikkejä. (Suomi & Juusola & Anundi 2016.) Yhdysvalloissa puhutaan jo luonnonpuutostaudista, mistä kärsivät etenkin lapset, jotka eivät pääse luonnollisiin ympäristöihin ulkoilemaan (Lyytinen & Reini 2018).



Luontoliikunnan yhteys kognitiivisiin toimintoihin

Ihmisten esivanhemmat liikkuivat ja kiipeilivät paljon. He käyttivät samaan aikaan aivojaan, sillä motoriikan, tilallisen muistin, navigaation, havaintojen, huomiokyvyn, aistimusten, suunnittelun ja päätöksenteon piti olla liikkuessa hallussa. Nykyihmisenkin aivot ovat yhä edelleen mukautuneet raksuttamaan erityisesti liikunnan aikana. Hyödyllisten hormonien ja kemikaalien erityksen lisääntyminen liikunnan aikana tukee teoriaa aivotoiminnan ja liikkeen yhteydestä toisiinsa. Kun menee metsään kiipeilemään, kehittää samalla voimaa, liikkeen sopeuttamista ympäristöön, kehonhallintaa, reitin ja etäisyyksien arviointikykyä, asento- ja liikeaistia sekä työmuistia. (Leppänen & Pajunen 2019.) Lapsi ei tiedä tullessaan, syntyykö se kivikaudelle vai nykyaikaan. Meidän kehomme elävät kuitenkin vielä kivikautisten asetusten mukaan, joten lapsen luonnonmukaisen hoidon nimissä suosittelen kaikkia viemään jälkikasvunsa metsään.



Luontoliikunta ja tarkkaavaisuus

Luonnossa oleminen lisää liikunnallisuutta, kokeilua ja leikkimistä, jolloin lasten havaintokyky, verbaaliset ja matemaattiset taidot, yleisakateemiset valmiudet ja älykkyysosamäärä paranevat (Williams 2017). Luonnossa oleskelu parantaa kaiken muun lisäksi myös lasten keskittymis- ja ongelmanratkaisukykyä (Oh ym. 2020) ja luontoympäristössä oleminen voi vähentää tarkkaavaisuuden ongelmia lapsilla (Kuo & Faber Taylor 2004). Luontoympäristössä oleskelleen ryhmän on esimerkiksi todettu olevan sisätiloissa ollutta ryhmää tehokkaampi virheiden löytämisessä oikolukutehtävissä.



Oppitunnille luontoon?

Monet oppilaitokset ympäri maailmaa ovat laajentamassa oppimisympäristöjä luontoalueille, mikä tukee lasten kognitiivista kehitystä ja henkistä ja psyykkistä terveyttä. (Li 2018.) Matematiikan tunninkin voi pitää metsässä ja käyttää siellä laskemiseen käpyjä ja kiviä (Suomi & Juusola & Anundi 2016). Espanjassa tehdyssä tutkimuksessa todettiin luontoympäristöllä olevan suotuisia vaikutuksia myös koululaisten käyttäytymiseen (Amoly ym. 2014) ja Norjassa nuorille, joille paikallaan istuminen ja asioiden teoreettinen pohdinta on vaikeaa, on vaihtoehtona opiskella maatilaympäristössä (Salovuori 2014).



Kirjoittaja on toimintaterapeutti Maria Levantin-Kuusilehto Oivallusvaarasta. Päivätyönään Maria tekee mielenterveyttä tukevaa työtä, missä hän käy asiakkaiden kanssa metsässä metsäkahveilla ja päiväunilla riippumatossa. Aikaisemmalta taustaltaan Maria on luonto-opas sekä lähihoitaja, jolla olla työkokemusta erityisryhmien kanssa työskentelystä.

Blogitekstin valokuvat ovat Marian ottamia. Tutustu Mariaan sivuillamme.

Lähteet:

Amoly, E. Dadvand, P. Forns, J. López-Vicente, M. Basagana, X. Julvez, J. Alvarez-Pedrerol, M. Nieuwenhuijsen, M. J. Sunyer, J. 2014. Green and Blue Spaces and Behavioral Development in Barcelona Schoolchildren: The BREATHE Project. Environmental Health Perspectives. 122 (12).


Kuo, F. Faber Taylor, A. 2004. A Potential Natural Treatment for Attention-Deficit/Hyperactivity Disorder: Evidence From a National Study. American Journal of Public Health. 94 (9).


Leppänen, M. Pajunen, A. 2019. Suomalainen metsäkylpy. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.


Li, Q. 2018. Shinrin-yoku. Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet. Terveyttä ja hyvinvointia puiden avulla. Helsinki: Readme.fi.


Lyytinen, J. Reini, A. 2018. Metsä. Hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta. Helsinki: Like Kustannus Oy.


Oh, K. Shin, W. Khil, G. Kim, D. 2020. Six-Step Model of Nature-Based Therapy Process. International Journal of Environmental Research and Public Health. <https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31973063/>.


Salovuori, T. 2014. Luonto kuntoutumisen tukena. Mediapinta.


Suomi, A. Juusola, M. Anundi, E. 2016. Vihreä hoiva ja voima. Terapia- ja valmennuskeskus Helsingin Majakka.


Williams, F. 2017. Metsän parantava voima. Helsinki: Minerva Kustannus Oy.


26 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki