Vauvasta vaeltajaksi (osa 2): Päivävaelluksella vauvan kanssa

Päivitetty: 6. marrask.

Meidän ensimmäisen pitkän vauvan kanssa tehdyn vaelluksen jälkeen toteutimme myös sellaisia retkiä, ettei rinkkaa ja vauvaa tarvinnut kantaa koko ajan yhtä aikaa mukana. Päivävaellukset tukikohdasta käsin helpottivat perheen yhteistä luontoelämystä. Tuosta ensimmäistä pitkästä vaelluksesta kirjoitin ensimmisessä osassa. Nyt jaan huomioni ja vinkkini päivävaeltamiseen vauvan kanssa.


Varaustupa saunalla

Kun varaa käyttöön varaus- tai vuokratuvan, riittää, kun varusteet jaksaa kantaa tuvalle vauvan kanssa ja sen jälkeen sieltä käsin voi tehdä eri suuntiin päiväretkiä vauvan kanssa kevyin kantamuksin. Kannattaa ehdottomasti ottaa kämppä, mistä löytyy sauna. On ihanaa päästä vauvan kanssa pesemään lämpimällä vedellä kaikki hiki ja pöly pois. Jos haluaa enemmän vaihtelua, voi välillä siirtyä vauvan ja varusteiden kanssa tuvasta toiseen.



Lämpimät ja riittävät eväät vauvalle

Jos rintaruokinta ei riitä tai on päättynyt, on tuttipullokin hyvä vaihtoehto reissuun. Pääasia on, että vauva pysyy ruokittuna ja nesteytettynä jommalla kummalla tavalla. Kylmällä kelillä tuttipulloa voi kuljettaa vaikka paidan alla, mistä sen saa tarvittaessa ongittua päällysvaatteiden kaula-aukon kautta sopivan lämpöisenä käyttöön ilman varusteiden riisumista. Kannattaa muistaa kuljettaa mukana energianlähteitä myös aikuisille, kuten pähkinöitä tai suklaata. Vaelluksella ei lasketa kaloreita.



Vauva suojaan sateelta ja tuulelta

Kerrospukeutuminen on vaelluksella tärkeä taito. Tarpeen mukaan vaatekerroksia voi joko lisätä tai vähentää, riippuen, mikä on lämmön-, tuulen- ja sateensuojan tarve. Kävellessä tulee kuuma ja vaatetusta pitää vähentää, mutta pysähtyessä hetken päästä paleltaa, jolloin vaatetta täytyy lisätä päälle. Vauva ei kävele itse, joten tulee huomioida, ettei se kehitä itse niin paljon lämpöä. Kantoliinassa vauva kuitenkin on lähellä vanhemman lämpöä.


"Itse tein siten, että puin päälleni niin leveän takin, että vauva mahtui kantoliinassa olemaan sen alla. Takki suojasi meitä kumpaakin sateelta ja tuulelta. "


Ole luonnossa oma itsesi

Nykymaailma asettaa vanhempia ja etenkin äitejä kohtaan paljon odotuksia, joiden täyttämisestä tulee paineita. Vaelluksella näistä ei tarvitse välittää. Kännykän ja ulkomaailman voi sulkea pois ja olla vapaasti sellainen kuin on ja huomata olevansa sanoinkuvaamattoman upeiden maisemien äärellä. Vaikka keho on vaelluksella kovilla, mieli lepää senkin edestä kauniiden maisemien kohdalla.


Turvallisuuden tunne vaelluksella

Eksymisen pelko voi kuitenkin rajoittaa varsinkin ensikertalaisia lähtemästä hankkimaan hienoja vaelluskokemuksia vauvan kanssa. Tällöin olisi hienoa, jos olisi mahdollisuus lähteä kokeneemman kulkijan ja suunnistajan kanssa matkaan.

Meidänkin mukanamme on ollut toinen vauvaperhe, joka oli ensimmäistä kertaa lähdössä vaellusreissuun. Joukko luo turvallisuuden tunnetta muillakin tavoin, kuin vain eksymisen pelkoa vastaan. Esimerkiksi pimeä metsä saa yhä edelleen ihmisissä aikaan alkukantaista pelkoa, sillä onhan siellä vaaninut kaikenlaisia petoja, joita ihmisten esivanhempien on täytynyt varoa. Kun on viettänyt tarpeeksi monta päivää vaelluksella, voi alkaa tuntea sulautuvansa osaksi luontoa. Itselläni se on näkynyt vaikka niin, että vaelluksen jälkeen sivistyksen pariin palattuani katselen vielä aikani sillä silmällä vesistöjä, että saisiko tuosta juomavettä.


Kirjoittaja on toimintaterapeutti Maria Levantin-Kuusilehto Oivallusvaarasta. Päivätyönään Maria tekee mielenterveyttä tukevaa työtä, missä hän käy asiakkaiden kanssa metsässä metsäkahveilla ja päiväunilla riippumatossa. Aikaisemmalta taustaltaan Maria on luonto-opas sekä lähihoitaja, jolla olla työkokemusta erityisryhmien kanssa työskentelystä.

Blogitekstin valokuvat ovat Marian ottamia. Tutustu Mariaan sivuillamme.

11 katselukertaa0 kommenttia

Viimeisimmät päivitykset

Katso kaikki