Kevään lähestyessä valon määrä kasvaa. Se piristää monia pimeän vuodenajan jälkeen, mutta tiedän myös, että toiset alkavat valon lisääntyessä kokea väsymystä. Heille pimeys ja hämärä sopii paremmin. Itse pidän kaikista vuodenajoista ja valomääristä, kunhan kyse on luonnonvalosta. Kesän valoisuus saa ihmiset ulos ja liikkeelle, talven pimeys taas on kuin luonto peittelisi meidät peiton alle ja sanoisi, että vilkkaan kesän jälkeen on aika hiljentää vauhtia ja levätä. Keväällä meitä sitten herätellään jälleen peiton alta.

Mitä tulee keinovaloihin, niistä en ole kovin innostunut. Ne ovat pehmeään ja eloisaan luonnonvaloon verraten kylmiä ja kalseita ja oikein kirkkaat loisteputki- tai LED-valot sattuvat silmiin.
"Ihmiset ovat kehittyneet auringon luonnollisessa valossa."
Ihmiset ovat kehittyneet auringon luonnollisessa valossa (O´Hagan ym. 2016). Ihmisten silmät altistuvat kuitenkin enenevissä määrin valosaasteelle ja lyhytaaltoinen sininen valo liittyy silmävaurioihin. Tämä korkeaenerginen sininen valo mm. aiheuttaa silmien kuivumista ja kaihia, estää melatoniinin eritystä ja tehostaa adrenokortikaalisen hormonin tuotantoa. Sinisen valon vaikutusten vuoksi hormonitasapaino tuhoutuu ja unen laatu heikkenee. (Zhao ym. 2018.) Myös tohtori Qing Li kertoo, että digitaalisten ruutujen ja LED-valojen kautta säteilevä sininen valo aiheuttaa jatkuvana altistuksena haittoja. Silmät eivät ole sopeutuneet pitkäkestoiseen ruutujen katsomiseen. Tästä voi aiheutua teknostressiä, minkä oireita ovat ahdistus, päänsärky, masennus, henkinen väsymys, silmä- ja niskarasitus, unettomuus, turhautuminen, ärtyneisyys ja maltin menettäminen. (Li 2018).
"Elämme valosaasteen keskellä."
Ihmiset ovat LED-valojen vaikutuksen alaisina suurimman osan päivästä ja jopa öisin esimerkiksi yövuoron tai kaupunkien valosaasteen vuoksi. Pitkän ajan vaikutuksia ihmiselämälle päivittäisestä siniselle valolle altistumisesta ei ole vielä tiedossa, mutta useiden tutkimusten mukaan sininen valo aiheuttaa verkkokalvovaurioita sekä nisäkkäillä että Drosophila-suvun kärpäsillä. Kärpäsillä tehdyssä tutkimuksessa 12 tunnin päivittäinen altistuminen siniselle valolle nopeutti ikääntymistä. Sininen valo aiheuttaa verkkokalvovaurioita ja keskushermoston rappeutumista, millä voi olla vaikutusta ennenaikaiseen kiipeilykyvyn heikentymiseen ja varhaiseen kuolleisuuteen. (Nash ym. 2019.)

Kuluneena talvena olen kaivannut tähtien valoa. Illalla ulkona kävellessä katuvalot ovat peittäneet tähdet näkyvistä ja kotoaan saa kulkea melko kauas, ennen kuin katseensa pääsee ulottamaan omista kengänkärjistä avaruuteen. Vuoden 2018 luontokirjana palkittu teos Metsä - hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta kertoo myös, että tähtitaivas häviää kaupungin valosaasteen alle eivätkä ihmiset pääse enää kokemaan täydellistä pimeyttä ja tähtitaivasta (Lyytinen & Reini 2018). Se on sääli, sillä tähtitaivas voi muistuttaa meitä omasta pienuudestamme maailmankaikkeudessa ja asettaa ongelmamme sen mittakaavaan. Otava pyörii taivaalla sittenkin, vaikka deadlinet paukkuisivat yli tai olisi tullut tehtyä vääriä päätöksiä.

Valosaaste kadottaa tähtitaivaan lisäksi myös unet. Ennen ei ollut valoja, joilla päivää olisi pidennetty, vaan ihmiset menivät nukkumaan pimeän tultua. Nykyisin keinovalaistuksen takia melatoniinin eritys on viivästynyt. Suomalaisista työntekijöistä yli puolet kokeekin päivittäin väsymystä. Pienikin määrä valoa häiritsee melatoniinin eritystä.
"Keinovalojen takia melatoniinin eritys viivästyy."
Melatoniini säätelee uni-valverytmiä, verenpainetta, kehon lämpöjärjestelmää, energiankulutusta, suojaa soluja hapettumisstressiltä sekä lisää luusolujen muodostumista ja interleukiinien tuotantoa, mitkä ovat tärkeitä immuunivasteelle. Melatoniini antaa suojaa syöpäriskejä, masentuneisuutta, univaikeuksia ja lihavuutta vastaan. Näyttää siltä, että melatoniinin heikentyneellä erityksellä on yhteys myös autismikirjon häiriöihin, skitsofreniaan, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön ja masennukseen. (Leppänen & Pajunen 2019.)

Ihmiset viettävät nykyisin suurimman osan ajastaan sisätiloissa saaden vääränlaista valoa vääränlaisiin aikoihin. Kaiken ajan viettäminen sisätiloissa poissa auringonvalosta näyttää aiheuttavan kaiken lisäksi likinäköisyyttä, kun aurinko ei pääse aktivoimaan silmän verkkokalvon dopamiinireseptoreja. Sisätiloissa oleskelusta seuraa myös D-vitamiinin puutosta, yksinäisyyttä ja ylipainoa. (Williams 2017.) Aasiassa likinäköisyys on jo hyvin yleistä, sillä siellä lapset viettävät paljon aikaa sisätiloissa kotiläksyjen parissa. Silmiä voi suojata likinäköisyydeltä viettämällä aikaa ulkona. (Spillmann 2019.)
Lähtekäämme siis heti tilaisuuden tullen ulos saamaan luonnonvalohoitoa tai hämärään palautumaan valosaastekuormituksesta!
Tekstin kirjoittaja on toimintaterapeutti Maria Levantin-Kuusilehto. Päivätyönään Maria tekee mielenterveyttä tukevaa työtä, missä hän käy asiakkaiden kanssa metsässä metsäkahveilla ja päiväunilla riippumatossa. Aikaisemmalta taustaltaan Maria on luonto-opas sekä lähihoitaja, jolla olla työkokemusta erityisryhmien kanssa työskentelystä.
Blogitekstin valokuvat ovat Marian ottamia. Tutustu Mariaan sivuillamme.
Lähteet:
Leppänen, M. Pajunen, A. 2019. Suomalainen metsäkylpy. Helsinki: Gummerus Kustannus Oy.
Li, Q. 2018. Shinrin-yoku. Japanilaisen metsäkylvyn salaisuudet. Terveyttä ja hyvinvointia puiden avulla. Helsinki: Readme.fi.
Lyytinen, J. Reini, A. 2018. Metsä. Hyvää mieltä ja rentoa oloa luonnosta. Helsinki: Like Kustannus Oy.
Nash, T. Chow, E. Law, A. Fu, S. Fuszara, E. Bilska, A. Bebas, P. Kretzschmar, D. Giebultowicz, J. 2019. Daily blue-light exposure shortens lifespan and causes brain neurodegeneration in Drosophila. Aging and Mechanisms of Disease. 5 (8). <https://www.nature.com/articles/s41514-019-0038-6>.
O´Hagan, J. Khazova, M. Price, L. 2016. Low-energy light bulbs, computers, tablets and the blue light hazard. Cambridge Ophthalmological Symposium. 30: 223.
Spillmann, L. 2019. Stopping the rise of myopia in Asia. Graefe´s Archive for Clinical and Experimental Ophthalmology. <https://pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/31873785/>.
Williams, F. 2017. Metsän parantava voima. Helsinki: Minerva Kustannus Oy.
Zhao, Z. Zhou, Y. Tan, G. Li, J. 2018. Research progress about the effect and prevention of blue light on eyes. International Journal of Ophthalmology. 11 (12): 1999.
Comments