Metsäpölyä, luontopakkauksia, metsäsuihkuja, luonnonvesiä… Tässä muutamia keinoja, joilla vauvan luontoyhteyttä voi tukea elämän ensimmäisistä päivistä alkaen.
Tässä blogikirjoituksessa pääosaa näyttelee noin vuosi takaperin (2021), alkukeväällä syntynyt poikavauvani ja perheemme toinen lapsi. Haluan jakaa pojan ensimmäisen yhteisen vauvavuoden teidän kanssanne toivoen samalla, että jokainen uusi elämänalku saa mahdollisuuden luontoyhteyteen heti ensihetkistä alkaen.
Lemmikit suojaavat astma- ja allergiasairauksien puhkeamiselta
Poikavauva tottui heti sairaalasta kotiuduttuaan, ettei kolmen koiran taloudessa voi vältellä koirankarvaa. Vanhempina näimme likaisissa koirantassuissa ja vuodevaatteissakin lojuvissa koirankarvoissa potentiaalia lapsen luonnollisen mikrobitasapainon kehittymiselle, olimmehan tutustuneet aiheeseen monen eri tutkimuksen kautta. Kotona asustavat lemmikit vaikuttavat tutkimusten perusteella sekä pienten lasten ihon että suolen mikrobiomiin niitä monipuolistaen. (Kim et al 2019, Nielsen et al 2020).
Jatkoimme vauvan kotiuduttua siivoamista samaan laiskaan malliin kuin aiemminkin, eli imuriin tartuttiin pakon edestä. Koirat saivat myös jatkaa sängyssämme nukkumista vanhaan tapaan.
Metsäpölyä ja maitohappobakteereita antibiootteja vastaan
Alle muutaman kuukauden ikäisenä jouduimme pojan kanssa sairaalahoitoon. Rutiinitarkastuksen yhteydessä tehdyissä verikokeissa pojalla huomattiin kohonneita veriarvoja. Vietimme pojan kanssa muutaman lyhyen hoitojakson sairaalaosastolla saman vaivan takia. Vaivaa hoitamaan pojalle määrättiin päivittäiseksi lääkkeeksi antibioottia. Antibioottia ei määrätty vain lyhyeksi kuuriksi vaan joudumme antamaan pojalle antibioottiannoksen joka päivä, ennaltaehkäisevänä lääkkeenä.
Tämä antoi varsinaisen sysäyksen sille, että otin äitinä kaikki tiedossa olevat konstit käyttöön pojan kehon luonnollisen mikrobitasapainon ylläpitämiseksi. Vuosina 2008–2018 toteutetun kansallisen allergiaohjelman yhteydessä laaditussa tutkimuksessa todetaan, että yhteys monimuotoiseen luontoon rikastuttaa ihon, suoliston ja hengitysteiden mikrobistoa, sekä vahvistaa immuunijärjestelmää ja mahdollisesti myös suojaa allergialta. (Haahtela 2020).
Tilasin ennakkotilaajien joukossa kotimaisen vauvoille tarkoitetun metsäpölyvoiteen. Voiteen sisältämä kasvi- ja maaperäpohjoinen uute on kehitetty Suomessa (Uute Scientific 2022). Metsäpölyä on voideltu pojan selkään lähes päivittäin.
Myös probiootit eli maitohappobakteerit lisättiin pojan jokapäiväisiin immuunijärjestelmää vahvistaviin rutiineihin. Probioottien on todettu suojaavan allergioilta ja suolistosairauksilta, mutta huomioitavaa on, että probiootteja tulisi olla useampaa eri laatua, että suojaava vaikutus mahdollistuu. (Mendez et al 2021 ja Gebrayel et al 2022)
Luonnonmukaista ruokaa
Pojan luonnollista mikrobistoa päätettiin vaalia myös maistelu-ja ruokakokeilujen alkaessa. Kaikella mitä me laitamme suuhumme, eli syömme tai juomme, on vaikutusta siihen, millä tavoin mikrobistomme muokkaantuu ja miten immuniteettimme kehittyy. Erityisen ratkaisevaa tämän on todettu olevan varhaislapsuuden aikana. (Haahtela et al 2017)
Kesällä pojan ensimmäisiä maistelumakuja olivatkin vastapoimitut metsämansikat, vadelmat, hillat ja mustikat. Myöhemmin loppukesään mentäessä valikoima laajeni oman puutarhan omenoihin ja viinimarjoihin. Marjoja poimittiin suoraan vauvan suuhun. Tietysti niin, että poika pääsi aluksi vain maistelemaan niiden makuja. Neuvolalääkärin kysellessä pojan ensimmäisistä maistelukokemuksista, hän muistutti, ettemme antaisi kokonaisia marjoja pienen vauvan suuhun. Emme olleet antaneet marjoja kokonaisina, vaan murskasimme marjat retkillä joko sormenpäillämme muussiksi tai jos marjoja riitti vielä retken jälkeen syötäväksi iltapalapöytään, turvallinen marjamuussi valmistettiin haarukalla muussaten. (Smoothie on tässä yhteydessä mielestäni liian ylellinen sana kuvaamaan mökkiolosuhteissa haarukalla survottua marjamuussia).
Syksyllä pojan isoisä antoi meille ämpärillisen keräämiään puolukoita, jotka sorvottuina säilyivät ämpärissä useamman kuukauden. Puuvarastossa säilytetystä ämpäristä haettiin kaurapuuron joukkoon vitamiini- ja mikrobipommit päivittäin. Puolukka säilyy pitkiä aikoja syöntikelpoisena survottuna. Kuinka kätevää!
Hyvinvointia metsä- ja uintiretkistä
Kesä (2021) oli poikkeuksellisen kuuma. Järvivedet lämpenivät yllätyslämpimiksi, joten uskalsimme viedä pojan järvivesiin vilvoittelemaan lämpötilan noustessa yli +25 asteen useina päivinä. Kolmen kuukauden ikäisenä poika sai painaa varpaansa hiekkaan ja tuntea samalla luonnonveden ympärillään.
Koska vietimme kesällä aikaa mökillämme, poika peseytyi päivittäin järvi- ja lähdevedellä. Mitä parhainta luontoyhteyden vahvistamista sekin, sillä erilaisten luonnonympäristöjen, maaperän ja luonnonvesien mikrobit tuovat immunologista kestävyyttä ja tasapainoa elimistöllemme (Haahtela 2020).
Teimme kesän aikana päiväretkiä ja lyhyempiä metsäretkiä. Poika pääsi näillä retkille aluksi isänsä kantamana kantoliinaan, myöhemmin kantoreppuun. Kesällä pojalla oli mahdollisuus päästä makoilemaan sammalmättäille tutkailemaan metsän kasvillisuutta, varpuja ja oksia. Heiluvat oksat ovatkin varsinkin mielenkiintoisia seurattavia, luonnon omia mobileita!
Nyt yksivuotiaan pojan huomio on tarkkaavaisena kiinnittynyt kuulostelemaan erilaisia ja eri matkojen päästä kantautuvia ääniä. Mikä onkaan mielenkiintoisempaa kuin kuulla varis vaakkumassa, matkia sen ääntä ja löytää katseella missä se varis oikein piileskelee.
Vauvakin ymmärtää viheralueiden tärkeyden
Syksyn tullen aloitimme vaunulenkit. Merkittävä havainto oli, että poika viihtyi vaunuissa kun hän pystyi katselemaan sieltä puiden latvoja. Tyhjän taivaan ilmestyessä pitkäksi aikaa näköpiiriin, alkoi vaunuista äänekäs protestointi. Kävi hyvin selväksi, että puita oli mielenkiintoisempaa katsella.
Vauvakin siis osaa tehdä havainnon, että viherympäristö lisää hyvinvointia ja viihtyvyyttä kuten tutkimuksissa on osoitettu. Kanadalaisessa tutkimuksessa viherympäristön ajatellaan vähentävän kaupunkialueiden ja etenkin liikenteen päästöille altistumista ja siten edistävän terveyttä. (Jarvis et al 2021)
Mieleenpainuvia hetkiä luontoyhteyden äärellä
Luontoaiheiden ääressä vietetty aika antaa merkityksellisiä kokemuksia. Pojan kanssa olemme istuttaneet mm. hänen kastejuhlaksi saamiaan puuntaimia, vierailleet luontoaiheisissa näyttelyissä, käyneet tapaamassa suvun vanhinta eli vanhaa koivua, retkeilleet puupuistossa, ihmetelleet hiidenkirnuja ja Kolin jylhiä maisemia. Poika sai nimensä männyn alla, kimaltelevan järven rannalla. Päivä oli hyvin muistorikas, säänhaltijoiden suosiessa juhlaa mitä parhaimmalla tavalla.
Yksi herttaisimmista yhteisistä luontohetkistä on ollut se, kun seurasimme myrskyssä heiluvien puiden huojumista kotimme ikkunasta. Pienen hetken jälkeen poika alkoi heiluttamaan kättään pihalla heiluville puille. Kun tarkemmin katselin tilannetta, näytti tosiaankin siltä, että jokainen pihamme puu tervehtiä meitä isoilla vihreillä oksillaan – ja poika tervehti heitä takaisin.
Terve metsä, terve vuori,
terve metsän ruhtinas!
Täs on poikas uljas nuori,
esiin käy hän voimaa täys
kuin tuima tunturin tuuli.
(Aleksis Kivi, 1866)
Koordinaatio, tasapaino ja leikki kehittyvät luonnossa
Poika täytti hiljattain vuoden ja vauvavuosi alkaa olemaan taakse jäänyttä elämää. Seuraavaksi pääsen äitinä tutustumaan luontoon taaperon näkökulmasta. Miltä metsäluonto näyttääkään kahdella jalalla seisoen, kävellen ja juosten! Luontoympäristöissä oleskelu tukee lapsen luontaista liikkumista ja mielikuvitusta monipuolisemmin kuin rakennettu ympäristö, eikä leluja tai ulkopuolisia virikkeitä tarvita. Siksi äitinä viihdyn itse paremmin ulkona kuin rakennetuissa sisäleikkipaikoissa. Tulemme viettämään yhteistä aikaa ulkona mahdollisimman paljon.
Luontopakkaus tukemassa perheiden luontokosketusta
Jos toivot lisää vinkkejä luontoyhteyden tukemiseen vastasyntyneille, suosittelen tutustumaan Green Care Finland ry:n Luontopakkaus vastasyntyneen perheelle -pakettiin. Yhdistys toimii valtakunnallisesti kehittäen eri tavoin suomalaisen luontoperustaisten hyvinvointipalveluiden kenttää. Yhdistyksen suunnittelemat ja kokoamat ensimmäiset luontopakkaukset lähtevät uusille perheille näillä hetkillä. Jos haluat tutustua luontopakkaukseen tai osallistua luontopakkauksen arvontaan, niin löydät tästä lisätietoa Luontopakkauksesta Green Care Finland ry:n sivuilta: https://www.gcfinland.fi/ajankohtaista/uutiset/Luontopakkaus-vastasyntyneen-perheelle-505.html
Tämän blogikirjoituksen on kirjoittanut Eerika Korhonen Oivallusvaarasta. Valokuvat ovat perheen kotialbumista. Lääketieteelliset faktat on tarkistanut lääkäri Janne Tuovila Oivallusvaarasta.
Korhonen on taustaltaan muotoilija, toimintaterapeutti sekä käytettävyyden ja ihmisen toiminnan asiantuntija. Hän on opiskellut mm. Taideteollisessa korkeakoulussa, Lahden Muotoiluinstituutissa, Helsingin yliopistossa sekä Metropolia Ammattikorkeakoulussa. Korhonen on Oivallusvaara Oy:n perustaja ja hän tutustuttaa osallistujia luonnon merkitysten ja parantavien voimien äärelle kehittämänsä palvelun Metsävastaanoton® avulla. Eerikan yksi motoista on, että "yhteys omaan sisimpään löytyy luontoyhteyden kautta."
Lähteet:
Kim, H., Sitarik, A. R., Woodcroft, K., Johnson, C. C., & Zoratti, E. 2019. Birth Mode, Breastfeeding, Pet Exposure, and Antibiotic Use: Associations With the Gut Microbiome and Sensitization in Children. Current allergy and asthma reports, 19(4), 22.
Charlene C. Nielsen, Mireia Gascon, Alvaro R. Osornio-Vargas, Catherine Shier, David S. Guttman, Allan B. Becker, Meghan B. Azad, Malcolm R. Sears, Diana L. Lefebvre, Theo J. Moraes, Stuart E. Turvey, Padmaja Subbarao, Tim K. Takaro, Jeffrey R. Brook, James A. Scott, Piush J. Mandhane, Hein M. Tun, Anita L. Kozyrskyj. 2020. Natural environments in the urban context and gut microbiota in infants. Environment International, Volume 142, 2020,105881.
Ingrid Jarvis , Zoë Davis , Hind Sbihi, Michael Brauer, Agatha Czekajlo, Hugh W Davies, Sarah E Gergel, Martin Guhn, Michael Jerrett, Mieke Koehoorn, Tim F Oberlander, Jason Su, Matilda van den Bosch. 2021. Assessing the association between lifetime exposure to greenspace and early childhood development and the mediation effects of air pollution and noise in Canada: a population-based birth cohort study. 2021. Lancet Planet Health. 2021 Oct;5(10):e709-e717.
Méndez, C. S., Bueno, S. M., & Kalergis, A. M. 2021. Contribution of Gut Microbiota to Immune Tolerance in Infants. Journal of immunology research, 2021, 7823316.
Gebrayel, P., Nicco, C., Al Khodor, S., Bilinski, J., Caselli, E., Comelli, E. M., Egert, M., Giaroni, C., Karpinski, T. M., Loniewski, I., Mulak, A., Reygner, J., Samczuk, P., Serino, M., Sikora, M., Terranegra, A., Ufnal, M., Villeger, R., Pichon, C., Konturek, P., Edeas, M. 2022. Microbiota medicine: towards clinical revolution. Journal of translational medicine, 20(1), 111.
Tari Haahtela, Ilkka Hanski, Leena von Hertzen, Pekka Jousilahti, Tiina Laatikainen, Mika Mäkelä, Pekka Puska, Kari Reijula, Kimmo Saarinen, Erkki Vartiainen, Tuula Vasankari, Suvi Virtanen. Luontoaskel tarttumattomien tulehdustautien torjumiseksi. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecimin. 2017;133(1):19-26.
Haahtela Tari et al. Kansallinen allergiaohjelma 2008–2018 muutti asenteita ja vähensi sairastavuutta Lääkärilehti. 4.9.2020. 36/2020 vsk 75 s. 1760 - 1769.
Uute Scientific 2022. Reconnecting nature. Internetsivut: https://www.uutescientific.com/reconnecting-nature
Comments